Läpi repaleisen lokakuun

Kesän lisäks mun lempparivuodenaika on ehkä syksy, talvi olis muuten jos se ei tuntuisi niin pirun pitkälle, koska joulua odotellessa menee joulukuu siivillä, mutta heti uudenvuoden jälkeen saisi mun puolesta lumet sulaa ja kylmyys olis olis poissa, jossei lasketa hiihtolomaa! Mutta syksyssä kiehto mua kaikki nää värit, mutta... Tänä aamuna ei kiehtonut sitten yhtään, kun vettä tuli taivaan täydeltä ja mun sateenvarjokaan ei tuntunu pitävän yhtään! Ja kaikenlisäks olen tottunut meikkaamaan, ikkunan edessä, luonnon valossa. Meidän vessassa on sellanen valo joka taittuu ehkä hieman keltaseen, eikä nää niin hyvin meikkivoiderajoja, tai muutenkaan meikata. Mutta nyt aamuisin vielä 7-8 aikaan tuntuu olevan niin pimeää, ettei se enää hyvin luonnistu. No muttei tästä tulisi aivan masennuspostaus, niin jotain hyvää edes. Aksulla on 22-v synttärit perjantaina, ja olen kuumeisesti miettinyt kahden synttärilahjan väliltä kumman aion hankkia, "yksi osa" lahjaan on jo hankittu, mutta se niin sanottu suurempi hankita on nyt valittava! Perjantaina synttäreiden kunniaksi pääsenkin lomalle samalla, eikä viikkoon yhtäkään aamuherätystä, minä niin kiitän.

Eilen pääsin aikaisemmin koulusta, joten salille suuntasin mars ja mun reidet huutaa nyt hoosiannaa,huh.

 

Salilla treenatessa oon yrittänyt keksittää treenin jalkoihin ja mahaan enimmäkseen. Oon jollain hullulla tapaa ehkä sairas, mutta nautin jollain kierolla tapaa siitä, kun jalkaprässin jälkeen tuntuu ettei pysty enää kävelemäänkään hah. Sekä vatsalihaslaitteessa, kun tuntuu ettei saa enää yhtäkään nostoa. Mitään kunnon "sikspäkkiä" mun ei ole tarkoitus hommata, eikä pumpattuja käsivarsia. Se on Aksun mielestä kuulemma pahin erotiikanpattaja naisilla, hah!

Toiset tykkää toiset ei. Ite haluun pysyä lähinnä hyvässä kunnossa, enkä tähdätä mihinkään fitness-kisoihin never.

 

 

Maanantaina taas tuli nähtyä pitkästä aikaa mun ihanaa ystävää Ilonaa! Ei pelkästään tuntunut että on ikuisuus, kun ollaan viimeksi nähty vaan olihan siitä vierähtänyt tovi.. Mutta kuten sanonta menee, että hyvien ystävien kanssa kun näkee, tuntuu kuin ei olisi ollut erossa päivääkään. Ihana oli jutella monta tuntia ja käydä coffarista hakemassa lämmintä teetä mukaan, ja mennä syysiltaan istuskelemaan.

Seuraavana suunta on varmaan kauppaan ruokaostoksille, oon yllättäny/pyrkiny tekemään joka ilta ruokaa aina illalla, kun Aksu pääse töistä ja syönyt itse jotain välipalaa aikaisemmin niin ihana syödä sitten yhdessä ja nähä kuinka onnellinen toinen voi olla hyvästä ruuasta, rankan työpäivän jälkeen. Aksun vaihdettua työpaikkaa nyt vähän aikaa sitten, niin työajat on myös ihan eri kun edelliseessä ja homma raskasta, mitä edellinen ei. Mutta sitä se kaipaskin, fyysistä työtä, eikä mitään löysäilyä.